Alkuteos: Ostatnie życzenie (1993)
Suomentaja: Tapani Kärkkäinen
Ilmestymisaika: 2010 (ko.painos)
Sivumäärä: 333
Kustantaja: WSOY
ISBN: 978-951-0-36569-4
Muoto: Sid.
Sarjamerkintä: The Witcher, Noituri 1
Peukku ^^b
Lukuhaaste 2015: Kirja, jossa on taikuutta (34/50)
*Kirja, josta The Witcher -peli sai alkunsa. Kirja, joka on tavoittanut yli 20 miljoonaa lukijaa.
Fantasiaa vaativaan makuun: älykästä huumoria ja synkkien metsien melankoliaa.
Viimeisen toivomuksen arvoituksellinen sankari on Geralt, jonka ammattina on maiden ja mantujen rauhaa häiritsevien epäihmisten surmaaminen. Mutta yhtä usein kuin Geralt suojelee ihmisiä varjoissa lymyileviltä kimairoilta, hän joutuu toteamaan vihollisensa taikuuden uhriksi: viatonkin ihminen voi tulla noidutuksi ihmissudeksi, ja kaunein hymy voi kuulua petolliselle vampyyrille. Ihmisyyttä ei voi tunnistaa katsomalla.
Viimeinen toivomus pn harmaiden alueiden ja hienovaraisten vihjeiden kirja, rohkean sanailun ja kuivan huumorin läpäisemä mutta haikea. Se on vauhdikasta mutta maalta tuoksuvaa ja ihmiskuviltaan tinkimätöntä fantasiaa, jossa mielikuvitukselliset pedpt, prinsessat ja linnanherrat nähdään uudenlaisissa luonnerooleissa. Se aloittaa saagan, joka kartoittaa ihmisyyden rajaseutuja niin kuin vain tarumaailma voi parhaimmillaan tehdä.*
Tässä on jälleen kirja, joka minun on pitänyt lukea jo ties kuinka monta vuotta. Nyt viimeinkin uusimman pelin The Witcher 3 - Wild Hunt julkaisun myötä sain aikaiseksi. Ja se todella kannatti.
Sarjan ensimmäinen osa koostuu lyhyistä kertomuksista, joista osa on hyvinkin lyhyitä ja osa taas vähän pidempiä. Koko kirjan läpi kulkee tarina nimeltään Järjen ääni. Sen kautta lukija pääsee hyvin sisään Geraltin hahmoon ja se toimii eräänlaisena kehyskertomuksena muille pidemmille tarinoille, jotka taas esittelevät omien seikkailujen kautta muita tärkeitä henkilöitä ja avaavat samalla noiturin ammattia paremmin.
Sapkowskin käyttämä kieli on värikästä ja persoonallista. Hänen ilmaisunsa eivät ole aina niitä kaikkein perinteisimpiä. Teksti pursuaa värikkäitä tapahtumia, huumoria ja kummallisia otusten sekä ihmisten nimiä. Kaikin puolin kielellisesti Viimeinen toivomus on oikein luettavaa ja koukuttavaa tekstiä. Tästä iso kiitos suomentajalle, Tapani Kärkkäiselle, joka on todella herättänyt kirjan eloon.
Välillä teksti ja huumori menevät yli ehkä kaikkein nuorimmilta lukijoilta. Noituri on selvästikin kirjoitettu vähän varttuneempaa lukijakuntaa ajatellen. Uskoisin sen myös kiinnostavan sellaisia, jotka ovat lukeneet vähemmän. Lyhyemmät tarinat ja vauhdikas tyyli rohkaisevat ja kannustavat ainakin kokeilemaan. Jos hiukkasenkaan vakavampi fantasia tai pelisarja kiinnostavat, suosittelen kyllä kokeilemaan! Itse ainakin ahmaisin tämän ensimmäisen osan muutamassa päivässä ja iskin heti näppini kiinni seuraavaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti