Suomentaja: Jaakko Kankaanpää
Ilmestymisaika: 1996 (ko.painos)
Sivumäärä: 443
Kustantaja: Otava
ISBN: 951-1-13816-2
Muoto: Sid.
Peukku: ^^b
*On kulunut kuusi vuotta Jurassic Parkin painajaisesta, joka murskasi tiedemiesten mielikuvitukselliset haaveet. Esihistorialliset pedot hävitettiin, Dinosauruspuisto tuhottiin, ja saari suljettiin yleisöltä.
Mutta nyt Costa Ricasta on alkanut kantautua huhuja valtavista tunnistamattomista eläimistä - jotain jäi sittenkn henkiin…
Kaaosteoriitikko Ian Malcolm matkaa tiedemiesjoukon mukana syrjäiselle Costa Rican saarelle. Toisellakin retkikunnalla on sama määränpää - ja omat suunnitelmansa dinosaurusten varalle.
Saarella tutkijoiden eteen avautuu maailma sellaisena kuin se oli kuusikymmentäviisi miljoonaa vuotta sitten, yhtä kiehtovana ja arvoituksellisena.
Vai avautuuko? Miksi saarella vilisee lihansyöjiä? Missä ovat vanhat yksilöt?
Alkuperäinen Dinosauruspuisto paljastuu vain kulissiksi. Epäonniset kokeet tehtiinkin tällä syrjäisellä saarella, jota nyt hallitsevat vapaina käyskentelevät petolaumat.*
Olen joskus pentuna, varmaan alakouluikäisenä, katsonut kaikki Jurassic Park -elokuvat, jotka silloin olivat nähtävillä. Tarkoitan siis niitä kolmea ensimmäistä. Ne tekivät minuun suuren vaikutuksen ja siksipä eräänlaisessa nostalgiamielessä tartuin tähän kirjaan nähdäkseni, mistä moiset elokuvat ovat saaneet innoituksensa. Ja nyt luettuani tämän kakkoskirjan, ymmärrän kyllä hyvin, miksi näistä innostuttiin.
Elokuva ja kirja ovat varsin erilaisia. Kirjassa tärkeitä hahmoja on enemmän ja heihin pääsee paremmin käsiksi. Tapahtumat myös eroavat melkoisesti toisistaan. Jotkut kuuluisat kohtaukset tietenkin ovat niin kirjassa kuin elokuvassakin, mutta muuten eroja kyllä löytyy. Kirjassa esimerkiksi seikkaillaan aikapaljon myös saaren ulkopuolella ja perehdytään tapahtumien taustoihin enemmän.
Chrihtonin tyyli kirjoittaa on erittäin luettava ja vakuuttava. Sivut menevät eteenpäin kuin itsestään, sillä tekstiin on todella helppo päästä sisälle ja se on kiinnostavaa luettavaa. Tyylissä on myös jotain asiantuntevaa, joten hänen esittämiään väitteitä on melko helppo pitää faktoina. Ainakin siis kirjan lukemisen ajan. Aika mielikuvituksellisiahan ne ovat.
Kirjan juoni on kiinnostava. Joukko - tai siis kaksi joukkoa - saapuu saarelle. Alkuun kaikki menee hyvin ja sitten ei enää niin kauhean hyvin. Tietoja dinosauruksista on tiputeltu mukaan sopivasti. Oikeastaan niitä voisi olla enemmänkin. Pientä miinusta voisin antaa siitä, että osa hahmoista tuntuu olevan mukana vain siksi, että heidät voidaan uhrata, mutta toisaalta - eihän sankareita sovi syödä. Muuten hahmokatraassa ei ole valittamista. Mielenkiintoisia persoonia.
Tämän kirjan voi mainiosti lukea vaikkei olisikaan lukenut Jurassic Parkia tai katsonut elokuvia. Sen verran itsenäinen se on. Menneisiin tapahtumiin viitataan, mutta ne eivät ole juonen kannalta kovin oleellisia ja niitä selitetään kyllä sen verran kuin on tarpeen. Uskon, että tämä kirja voi olla monenkin mieleen. Myös vähemmän lukeneiden kannattaa kokeilla. Tämä kirja kyllä rikkoo jään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti