maanantai 23. toukokuuta 2016

Sue Grafton: A niin kuin alibi

Alkuteos: A is for Alibi (1982)
Suomentaja: Reijo Kalvas
Ilmestymisaika: 1996 (ko.painos)
Sivumäärä: 224
Kustantaja: book studio
ISBN: 951-611-812-7
Muoto: Nid.
Sarjamerkintä: Kinsey Millhone aakkosmurhat #1
Peukku: ^^b
Sopisi lukuhaasteeseen ainakin: 30, 42 ja 44


*Kinsey Millhone muisti hyvin jutun - se tapahtui kahdeksan vuotta sitten. Poliisin mielestä juttu oli hyvin yksinkertainen. Samoin ajatteli myös valamiehistö, joka tuomitsi Nikki Fifen syylliseksi miehensä murhaan. Nikki istui tuomionsa, ja nyt hän halusi Kinseyn etsivän oikean murhaajan. Tunne sanoi Kinseylle, että Nikki puhui totta, mutta järki vakuutti, että kaikki johtolangat olivat kadonneet kahdeksan vuoden aikana. Mutta kun menneisyyden tapahtumat johtavat uuteen surmaan, Kinsey lähtee jäljittämään murhaajaa, joka on onnistunut kätkemään salaisuutensa kaikki nämä vuodet…*


Olen vuosien varrella lukenut useampia Graftonin aakkosmurhista. Nyt päätin sitten aloittaa lukemisen ihan järjestyksessä alusta. Taidan kuitenkin nuo muutamat aivan viime vuosina lukemani jättää lukematta uudestaan. Mutta vanhemmat varmaan on hyvä palauttaa mieleen, jotta Kinseyn tarina järjestyy mieleeni kunnolla. Katsotaan miten kauan tässä projektissa menee, sillä en aio ottaa paineita tämän suhteen.


Tähän ensimmäiseen kirjaan viittaillaan ainakin muutamasti sarjan myöhemmissä osissa, joten siitä kannattaa todella aloittaa. Ja se myös marssittaa eteemme perustietoineen 32-vuotiaan Kinseyn, joka jo asuu Harryn luona yksiössään ja käy Rosien baarissa syömässä. Pari muutakin myöhemmin mukana pyörivää hahmoa vilahtaa kirjassa, mutta oikeastaan kukaan ei vielä saa kovin suurta roolia. Jopa Kinsey itse jää vielä aika tyhjäksi tauluksi menneisyytensä kanssa. Hänen vanhempiensa onneton kohtalo kyllä mainitaan, vähän kuin ohimennen. Selkeästi halutaan enemmän testata uutta salapoliisia käytännössä.

A niin kuin alibi on kepeä, tasaisesti etenevä salapoliisiromaani, jossa etsitään johtolankoja, käydään lenkillä, nautitaan viiniä ja onnistutaan astumaan häikäilemättömän murhaajan varpaille. Luvassa on siis myös jännitystä, mutta myöskin vähäsen romantiikkaa Kinseyn ihastuessa erääseen juttuun sotkeutuneeseen osapuoleen. Juoni on hyvin koottu ja hahmot rentoja. Mukavaa viihdettä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti